Tuutulaulu 2024
Tuutulaulu-pentue s. 6.3.2024
EMO: FI*Waputtaren Love Cherry Motion, EUR g 02 64
ISÄ: DK*Perhe Felix Fossa, EUR n
Naaras on Felv ja FIV negat., Mycatdna testattu, veriryhmä A, uros Felv ja FIV negat., veriryhmä A ja sienitestattu 2023.
Häitä vietettiin 31.12.2023 ilotulitusten loisteessa ja pentue syntyi 66.vuorokautena 6.3.2024.
PENNUT:
3 tyttöä:
Ninna Nanna Bella Bambolina, EUR x n 09
Musta valkoisin merkein VARATTU
Brilla Brilla Estrellita, EUR x n 09
Musta valkoisin merkein ALUSTAVASTI VARATTU
Stella Stellina, EUR f 03
Kilpikonnavalkoinen bicolour ALUSTAVASTI VARATTU
Serinan synnytyskertomus
Serinan synnytys alkoi 6.3. 66. tiineyspäivänä. Serina hakeutui olohuoneessa lempipetiinsä sohvapöydän alle ja klo 20.15 supistukset alkoivat. Työntöpoltot alkoivat pian klo 20.25. Ensimmäinen tumma sikiöpussi tuli näkyviin klo 20.37 ja ihmetyksekseni ilmestyi sen yläpuolelle näkyviin toinen vaaleampi sikiöpussi. Mielessä kävi että voiko sikiöpussi olla jotenkin puristuksissa niin että näkyi kahtena. Joka tapauksessa tilanne oli uusi ja huolestuttava. (Jälkeenpäin tiedustelin asiaa eläinlääkäriltä ja sain vastauksen: "Voi se olla, että toisenkin pennun sikiöpussi jo pilkisti, vaikkei eka pentu ollut vielä syntynyt. Voi myös olla, että eka pennun sikiöpussi oli jotenkin poimuttunut tai jakaantunut, että se näytti, että siinä on kaksi sikiöpussia.")Serina siirtyi pedistä synnytyslaatikkoon. Työnnöt olivat vahvat, ja autoin Serinaa lämmittämällä ihoa märällä pyyhkeellä. Samalla tunsin peffan alla/takana pennun ja painoin hellästi Serinan työntäessä. Tällä tapaa ensimmäinen pentu mahtui syntymään klo 20.49. 105 grammainen musta tyttö valkoisin merkein. Serina alkoi hienosti pestä pentua ja istukan syntyessä putkahti näkyviin toinen sikiöpussi klo 21.01. Serina ei syönyt istukkaa, vaan otti vain Nutriplussaa. Työnnöt eivät heti jatkuneet, mutta klo 21.20 saimme huomata että toinen pentu oli tulossa takajalat edellä. Sikiöpussi meni rikki ja pentu jäi päästään jumiin synnytyskanavaan. Tavallinen työntöjen aikana vetäminen ei auttanut vaan pentua piti samalla pyöräyttää hieman, jotta pään asento muuttui. Pennun vartalo oli ihan veltto ja pelkäsin että pieni ei ehkä elpyisi. Klo 21.23 syntyi 113 grammainen musta tyttö valkoisin merkein, naamassa samanlainen valkoinen viiru kuin Lotta-mummolla. Hieroin velttoa pentua ja istukka syntyi onneksi heti ja sain pennun kunnolla käsiini. Pentu alkoi hengittää rohisten ja sillä oli vielä limaa/nestettä hengitysteissä. Vauvojen pikkuniistäjällä sain puhdistettua nielun ja korina väheni huomattavasti. Tiitterä pentu pääsi emon hoivattavaksi. Klo 21.33 työnnöt alkoivat taas ja voimistuivat klo 21.40. Kolmas pentu syntyi helposti klo 21.43, 108 grammainen kilpikonnavalkoinen bicolour tyttö. Istukka syntyi myös heti perään. Serinalla oli hieman jälkisupistuksia, mutta pienen naaraan suuri maha kätki sisäänsä vain nämä kolme aarretta!Kasvattajakätilö sai katkaista kaikkien napanuorat eikä Serina syönyt yhtään istukkaa, mikä oli yllättävää koska Serina tykkää raakalihastakin.Synnytys oli jännittävä näyte eläimen ja ihmisen yhteistyöstä! Serinan luottamus ja avun vastaanotto oli todella liikuttavaa koettavaa. Serina ei läähättänyt, ei naukunut ja valittanut. Ainut seikka mistä hankaluudet pystyi nähdä oli se että Serina vaihtoi usein asentoa ja synnytyspesää pennun ollessa puolittain ulkona. Joskus kun pentu jää jumiin, loppuu naaraalta supistukset kokonaan. Onneksi niin ei nyt käynyt ja pärjättiin ilman eläinlääkärin apua. Synnytys myös eteni nopeasti hankaluuksista huolimatta. Voin vain taas todeta, että luonto on ihmeellinen ja nämä tapahtumat ihan joka kerta uniikkeja.
Serinan synnytys alkoi 6.3. 66. tiineyspäivänä. Serina hakeutui olohuoneessa lempipetiinsä sohvapöydän alle ja klo 20.15 supistukset alkoivat. Työntöpoltot alkoivat pian klo 20.25. Ensimmäinen tumma sikiöpussi tuli näkyviin klo 20.37 ja ihmetyksekseni ilmestyi sen yläpuolelle näkyviin toinen vaaleampi sikiöpussi. Mielessä kävi että voiko sikiöpussi olla jotenkin puristuksissa niin että näkyi kahtena. Joka tapauksessa tilanne oli uusi ja huolestuttava. (Jälkeenpäin tiedustelin asiaa eläinlääkäriltä ja sain vastauksen: "Voi se olla, että toisenkin pennun sikiöpussi jo pilkisti, vaikkei eka pentu ollut vielä syntynyt. Voi myös olla, että eka pennun sikiöpussi oli jotenkin poimuttunut tai jakaantunut, että se näytti, että siinä on kaksi sikiöpussia.")Serina siirtyi pedistä synnytyslaatikkoon. Työnnöt olivat vahvat, ja autoin Serinaa lämmittämällä ihoa märällä pyyhkeellä. Samalla tunsin peffan alla/takana pennun ja painoin hellästi Serinan työntäessä. Tällä tapaa ensimmäinen pentu mahtui syntymään klo 20.49. 105 grammainen musta tyttö valkoisin merkein. Serina alkoi hienosti pestä pentua ja istukan syntyessä putkahti näkyviin toinen sikiöpussi klo 21.01. Serina ei syönyt istukkaa, vaan otti vain Nutriplussaa. Työnnöt eivät heti jatkuneet, mutta klo 21.20 saimme huomata että toinen pentu oli tulossa takajalat edellä. Sikiöpussi meni rikki ja pentu jäi päästään jumiin synnytyskanavaan. Tavallinen työntöjen aikana vetäminen ei auttanut vaan pentua piti samalla pyöräyttää hieman, jotta pään asento muuttui. Pennun vartalo oli ihan veltto ja pelkäsin että pieni ei ehkä elpyisi. Klo 21.23 syntyi 113 grammainen musta tyttö valkoisin merkein, naamassa samanlainen valkoinen viiru kuin Lotta-mummolla. Hieroin velttoa pentua ja istukka syntyi onneksi heti ja sain pennun kunnolla käsiini. Pentu alkoi hengittää rohisten ja sillä oli vielä limaa/nestettä hengitysteissä. Vauvojen pikkuniistäjällä sain puhdistettua nielun ja korina väheni huomattavasti. Tiitterä pentu pääsi emon hoivattavaksi. Klo 21.33 työnnöt alkoivat taas ja voimistuivat klo 21.40. Kolmas pentu syntyi helposti klo 21.43, 108 grammainen kilpikonnavalkoinen bicolour tyttö. Istukka syntyi myös heti perään. Serinalla oli hieman jälkisupistuksia, mutta pienen naaraan suuri maha kätki sisäänsä vain nämä kolme aarretta!Kasvattajakätilö sai katkaista kaikkien napanuorat eikä Serina syönyt yhtään istukkaa, mikä oli yllättävää koska Serina tykkää raakalihastakin.Synnytys oli jännittävä näyte eläimen ja ihmisen yhteistyöstä! Serinan luottamus ja avun vastaanotto oli todella liikuttavaa koettavaa. Serina ei läähättänyt, ei naukunut ja valittanut. Ainut seikka mistä hankaluudet pystyi nähdä oli se että Serina vaihtoi usein asentoa ja synnytyspesää pennun ollessa puolittain ulkona. Joskus kun pentu jää jumiin, loppuu naaraalta supistukset kokonaan. Onneksi niin ei nyt käynyt ja pärjättiin ilman eläinlääkärin apua. Synnytys myös eteni nopeasti hankaluuksista huolimatta. Voin vain taas todeta, että luonto on ihmeellinen ja nämä tapahtumat ihan joka kerta uniikkeja.